STRESSI-MOTIVAATIO-TOIMINTAKYKY
Stressi, motivaatio ja toimintakyky muodostavat keskenään akselit, joissa jokainen vaikuttaa toinen toiseensa.
Stressi on kehon luontaista toimintaa, jonka tarkoitus on nostaa toimintakykyä ponnistusta vaativissa tilanteissa.
Motivaatiosuuntia on kolme: selviytyminen, nautiskelu ja kehittyminen. Niiden lisäksi ihmisessä voidaan havaita persoonallisuuteen kuuluvia motivaatiopiirteitä. Ne ovat samaan tapaan pysyviä kuin temperamenttipiirteet.
Toimintakyky suuntautuu karkeasti ottaen joko stressin säätelyyn tai rentoon, motivoituun toimintaan.
Stressaantunut toiminta on sietorajoilla pinnistelevää ja ylisuorittavaa. Se voi näkyä lähes maanisena ylivireytenä, jolloin myös unen riittävyys jää heiveröiseksi. Stressin säätelyyn suuntautunut toimintakyky ilmenee alussa huolestuneisuutena, hermostuneisuutena, jännittämisenä ja pelkoina. Muisti voi pätkiä, keskittyminen harhailla ja aistimukset voimistua. Lopulta turhautumisen tunteiden kurissa pitäminen heikentyy, joka kuuluu ja näkyy eri asteisena raivoamisena. Sitten aivot väsyvät, ihminen uupuu ja lamaantuu, lepää ja useimmiten myös toipuu. Kaikki tämä on kehon luontaista sopeutumiskykyä, joka on taannut ihmiskunnan selviytymisen vaikeissa tilanteista. Olkaamme siis kiitollisia stressitiloillemme ja omalle selviytymiskyvyllemme!
Aidosti motivoitunut toiminta nousee henkilökohtaisista motiivipiirteistämme ja on sellaisenaan helppoa ja palauttavaa. Streco -prosessissa käytetään psykologian ja psykiatrian professori Steven Reissin kehittämää motivaatiopiirrekartoitusta, jossa on 16 ihmisiä hyvin erottelevaa motivaatiopiirrettä. Ne ilmaisevat myös henkilökohtaisia arvoja ja tarpeita. Niiden voimakkuudesta riippuen piirteet ovat joko joustavia, ohjaavia tai pakottavia. Etenkin autismikirjolla ne vaikuttaisivat omien kartoitusteni mukaan olevan vähintään voimakkaasti ohjaavia (ks. Suomen motivaatiotalo).
Jos voimakkaasti ohjaavaa tai pakottavaa motivaatiopiirrettä vastustaa pitkään, se lisää stressiä ja näin ollen heikentää suuntaa toimintakykyä kohti stressin hallintaa. Toisaalta sellaisen motiivipiirteen myötääminen helpottaa stressiä ja lisää toivottua toimintakykyä. Tuntemalla omat motivaatiopiirteensä voi siis tietoisesti ohjata toimintakykyään toivottuun suuntaan ja helpottaa vaikeasta tehtävistä suoriutumista. Tähän tarvitaan yhteisöllistä ymmärrystä, hyväksyntää ja tukea.
Streco-prosessissa kartoitetaan ihmisten henkilökohtaiset stressi- ja motivaatiopiirteet. Ne kirjataan Stressiprofiiliin ja niillä on keskeinen merkitys arjen suunnittelussa.